Krishna ja Arjuna taistelukentällä

अर्जुन उवाच
सेनयोरुभयोर्मध्ये रथं स्थापय मेऽच्युत ।
यावदेतान्निरीक्षेऽहं योद्‍धुकामानवस्थितान् ॥ २१ ॥
कैर्मया सह योद्धव्यमस्मिन्‍रणसमुद्यमे ॥ २२ ॥
Arjuna sanoi: Oi sinä erehtymätön,
ole hyvä ja aja vaununi kahden armeijan
väliin, jotta voin nähdä ketkä ovat paikalla
taistelunhaluisina, ja ketä vastaan minun
on sodittava tässä suuressa taistelussa.
MERKITYS
Vaikka Herra Krishna on Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, Hän palveli silti ystäväänsä aiheettomasta armostaan. Hän ei koskaan horju lempeydestään Hänelle omistautuneita sieluja kohtaan, ja Häntä kutsutaan siksi tässä erehtymättömäksi. Vaununajajana Hänen täytyi noudattaa Arjunan käskyjä, ja koska Hän ei epäröinyt tehdä sitä, niin Häntä kutsutaan erehtymättömäksi. Vaikka Hän olikin hyväksynyt palvojansa vaununajajan aseman, Hänen korkea asemansa ei siitä muuttunut, Hän on kaikissa olosuhteissa Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, Hrsikesa, kaikkien aistien Herra.
Herran ja Hänen palvelijoidensa välinen suhde on hyvin suloinen ja yliaistillinen. Palvelija on aina valmis palvelemaan Herraa, ja samalla tavoin Herra etsii aina tilaisuutta palvellakseen bhaktaansa. Hän ilahtuu enemmän, kun Hänen puhdas bhaktansa antaa Hänelle käskyjä, kuin antaessaan Itse käskyjä. Jokainen on Hänen käskyjensä alainen, eikä kukaan ole Hänen yläpuolellaan tai kykenevä antamaan Hänelle määräyksiä, mutta kun puhdas Herralle antautunut sielu käskee Häntä, Hän nauttii yliaistillisesta ilontunteesta, vaikka Hän kaikissa olosuhteissa onkin erehtymätön Herra.
Arjuna oli puhdas Jumalan palvoja, eikä hänellä ollut mitään halua taistella serkkujaan ja veljiään vastaan, mutta Duryodhanan uppiniskaisuus pakotti hänet taistelemaan, sillä tämä ei suostunut mihinkään rauhanomaiseen ratkaisuun. Arjuna oli siksi kovin innokas näkemään ketkä johtivat taistelua. Vaikka enää ei ollutkaan mahdollista neuvotella rauhasta, hän halusi kuitenkin nähdä heidät uudestaan ja saada selville kuinka päättäväisiä he olivat sotimaan tässä epätoivotussa sodassa.
Bhagavad-gītā kuten se on 1.21-22