अर्जुन उवाच
दृष्ट्वेमं स्वजनं कृष्ण युयुत्सुं समुपस्थितम् ।
सीदन्ति मम गात्राणि मुखं च परिश‍ुष्यति ॥ २८ ॥

”Oi rakas Kṛṣṇa, kun näen kaikki ystäväni ja sukulaiseni taistelunhaluisina edessäni, niin suuni kuivuu ja koko ruumiini vapisee.”

Aidolla Herralle antautuneella henkilöllä on kaikki puolijumalten hyvät ominaisuudet, kun taas sellaiselta ihmiseltä, joka ei ole antautunut Jumalalle, puuttuu kaikki jumalaiset ominaisuudet, riippumatta siitä kuinka edistynyt hän sitten olisikin koulutuksen ja kulttuuritaustan suhteen.

Käytännöllisesti katsoen kaikki Arjunan sukulaiset olivat tulleet taistelemaan häntä vastaan. Tämä hämmästytti Arjunan kaltaista ystävällistä Kṛṣṇa-bhaktaa. Vaikka säkeessä ei mainitakaan, voimme silti helposti kuvitella, että ruumiin vapinan ja suun kuivumisen lisäksi Arjuna myös itki säälistä. Tällaiset reaktiot eivät johtuneet heikkoudesta, vaan hänen hyväsydämisyydestään, joka on puhtaan Jumalan palvojan tunnusmerkki.

Arjunan näin surressa lähestyvää taistelua Kṛṣṇa hymyilee, ja valmistautuu lohduttamaan ystäväänsä yliaistillisilla opetuksillaan.

– Bhagavad-gītā kuten se on 1.28