Kuka tahansa, joka korvillaan vastaanottaa ainiaan hyväenteistä yliaistillista viestiä Sinusta kuulemalla ja lausumalla, hänelle tulet olemaan erityinen hyväntoivoja, ja näin hänen sydämessään pysytellen puhdistat kaikki huonoenteiset näkemykset.
Kun tällaiset huonoenteiset ymmärrykset ovat lähestulkoon poistuneet, niin sillä hetkellä tuo henkilö oivaltaa antaumuksellisen palvelemisen tärkeyden. Tuossa ymmärryksen tilassa tietämättömyyden ja intohimoisuuden luonnonlaatujen vaikutus on lähes olematonta, ja jatkossa aiheutuvat intohimoisuus ja tietämättömyys eivät voi enää hyökätä sydämeen, ja näin hyvyyden laadussa olemalla henkilöstä tulee hyväntuulinen.
Kun hänestä on näin tullut riemukas herätettyään hyvyyden laadut antaumuksellisen palvelun ansiosta, hän vapautuu aineellisesta saastumuksesta ja kykenee ymmärtämään tieteen Jumalasta. Tässä vapautuksen tilassa sydämen heikkous, tai sitoumus aineen verkkoon sirpaloituu palasiksi, ja hän ylentyy kaikenlaisista epäilyksistä Jumaltieteestä. Tässä vaiheessa menneiden tekojen vaikutukset on päihitetty sen johdosta, että Korkein Herra on oivallettu.
Srimad Bhagavatamin 1. laulu, 2. luku, säkeet 17-21
