Srila Raghunatha Das Goswami oli rikkaan maanomistajan ainoa poika. Ollessaan vielä lapsi, hän tutustui Haridasa Thakuraan ja sai häneltä suurta innoitusta henkiseen elämään. 15- vuotiaana hän tapasi Gauranga Mahaprabhun. Herra Nityanandan armosta hän onnistui jättämään perhevelvollisuudet taakseen ja karkasi Jagannatha Puriin Gauranga Mahaprabhun luo. Siellä hän läheisesti seurusteli ja palvoi Gaurangaa ja siksa-guruaan Svarupa Damodara Goswamia.
Gauranga Mahaprabhu antoi Raghunatha Dasa Goswamille henkilökohtaiset rukoushelmensä ja Govardhana Shilan.
Gauranga Mahaprabhun poislähdön jälkeen Raghunatha Dasa ei halunnut enää elää, joten hän lähti Vrindavanaan hypätäkseen alas Govardhana vuorelta. Sri Rupa ja Sanatana Goswamit ottivat hänet hellästi huomaansa, ja saivat hänet vakuuttumaan luopumaan itsemurha-ajatuksestaan ja jäämään sen sijaan Vrindavanaan valaisemaan kaikkia Vrajavasi-vaishnavia Gauranga Mahaprabhun elämästä ja kunniasta. Joka päivä kolmen tunnin ajan hän luennoi Gauranga Mahaprabhusta. Hän asui Radha-kundalla yöpyen joka yö eri puun alla.
Raghunatha Das kerää hulavedestä Jagannathan maha-prasada-riisit ja syö ne hurmioissaan
Raghunatha Das Goswami toi kirjoituksissaan ja elämässään selvästi esille Srimati Radharanin ylemmyyden. Alla olevassa rukouksessa hän toivottomana anoo Radharania hyväksymään hänet palvelijakseen:
”Elämäni on arvotonta. Luovun siitä, jos en saa armoasi. Eläminen Radha-kundalla ja Vrindavanassa on merkityksetöntä minulle. Vrindavanasta puhumattakaan, jopa Itse Krishna on minulle hyödytön ilman Sinua. Oi Srimati Radharani, olet elämäni ainoa syy. Ystävällisesti ole minulle armollinen. Valtavan murheen vallassa holtittomasti itkien pitelen lootusjalkojasi sydämelläni ja anelen pääsyä rakastavaan palvelukseesi. ”
– ote Raghunatha Das Goswamin kirjasta Vilapa-kusumanjali
Kerran Raghunatha Das oli syventynyt mielessään palvomaan Radha-Krishnaa, eikä huomannut keskipäivän auringon polttavaa porotusta. Srimati Radharani sattui kulkemaan hänen ohitseen, ja kiiruhti varjostamaan sarinsa reunalla hänen päätään. Raghunatha ei tätä huomannut.
