Shivananda kumartaa koiraa

Shivananda Sena omisti koko elämänsä vaishnavien palvelemiselle. Hän suunnitteli reitin ja piti huolta bengalin bhaktoista, kun he matkasivat joka kesä Jagannatha Puriin Ratha-yatra festivaalille. Tuohon aikaan matkustaminen tapahtui kävellen. Joet ylitettiin maksullisilla veneillä ja lautoilla, samoin kuin monien maakuntien rajoilla kerättiin tullimaksuja ja veroja. Shivananda Sena piti huolta bhaktojen majoituksesta, prasadasta sekä kaikista tarvittavista käytännön asioista,  jotta bhaktat saivat vain rauhassa mietiskellä Herraa.

Shivananda hoiti velvollisuutensa niin hyvin, että Gauranga Mahaprabhu pyysi häntä auttamaan erästä Vasudeva Dattaa, joka ei oikein osannut pitää omista raha-asioistaan huolta. Gauranga oli huolissaan Vasudevan perheen puolesta ja sanoi, “Ole hyvä ja opasta kädestä pitäen Vasudeva Dattaa. Hän on liian antelias. Hän käyttää kaiken minkä tienaa heti samana päivänä. Tahdon että sinä valvot hänen tuloja ja menoja, sekä annat hänelle ohjeita ja selvität hänen ongelmansa.”Bhaktojen seuruetta alkasi seurata kulkukoira. Kun pyhiinvaeltajat saapuivat joen rannalle, ei lautturi suostunut ottamaan likaista koiraa kyytiin. Shivananda Sena lopulta maksoi koirasta kovan hinnan, jotta se pääsi jatkamaan matkaa uusien ystäviensä kanssa. Yhtenä päivänä Shivananda unohti ruokkia koiraa ja se katosi. Hän lähetti kymmeniä bhaktoja etsimään koiraa, mutta he palasivat tyhjin käsin. Shivananda oli poissa tolaltaan, eikä kyennyt syömään illallistaan. Bhaktat tunsivat ahdinkoa kadonneen koiran vuoksi, mutta he kuitenkin lopulta onnellisesti saapuivat Jagannatha Puriin, ja vierailtuaan Jagannathan temppelissä he lounastivat yhdessä Gauranga Mahaprabhun kanssa.Seuraavana päivänä kun bhaktat tulivat tapaamaan Mahaprabhua, he ällistyivät nähdessään kadonneen koiran siellä. Mahaprabhu nauroi ja antoi koiralle kookos-prasadaa, ja sanoi tälle, “Sano Hare Krishna, Hare Rama!” Koira selkeästi haukkui näitä nimiä ja sitten söi prasadaa Herran kädestä. Kaikki olivat hämmästyneitä ja riemastuneita tästä jälleentapaamisesta ja koiran hyvästä onnesta. Shivananda silloin heittäytyi maahan ja kumarsi tuolle koiralle ja rukoili tältä anteeksiantoa kaikessa nöyryydessään. Tämän tapahtuman jälkeen koira katosi, eikä sitä enää koskaan näkynyt. Bhaktat ymmärsivät, että Gaurangan armosta se oli palannut takaisin Jumaluuteen ja saanut henkisen kehon.