Srimad Bhagavatamin seitsemännessä laulu alkaa kuvauksella, kuinka Korkein Herra on kaikille rakas ja tasapuolinen kaikkia kohtaan. Demoni Hiranyakasipu haluaa saavuttaa kuolemattomuuden ja harjoittaa ankaraa itsekuria tavoitteensa eteen. Puolijumala Brahma antaa hänelle siunauksia, ja Hiranyakasipusta tulee maailmankaikkeuden hirmuvaltias, joka alisti puolijumalatkin. Sen tähden he kaappasivat Hiranyakasipun vaimon tappaakseen tämän vielä kohdussa olevan kruununperijän, Prahlada Maharajan.

Tietäjä Narada otti heidät suojelukseensa ja opetti kohdussa olevalle pojalle bhakti-joogan filosofian, ja Prahladasta tuli suuri Herralle antautunut sielu. Hiranyakasipu yrittää kaikin eri keinoin surmata poikansa, kun saa selville tämän todellisen luonnon, mutta epäonnistuu toistuvasti. Lopulta hän päättää tappaa poikansa omin käsin, jolloin Krishna ilmestii Nrsimhadevan muodossa, puoliksi leijonana ja puoliksi ihmisenä surmaamaan demonin. Prahlada uhraa kauniita rukouksia Herralleen ja hänestä tulee rakastettu kuningas, sillä hän on paras ylevistä Krishna-bhaktoista.

Kaikki elävät olennot hänen hallinnan alaisuudessaan olivat tyytyväisiä ja onnellisia, sillä yhteiskunnassa vallitsi Vedojen kuvailema luonnollisesti tapahtuva jako neljään yhteiskuntaluokkaan ja neljä henkiseen luokkaan. Seitsemännessä laulussa kuvaillaan myös täydellisen henkilön käyttäytymistä, ihanteellista perhe-elämää ja annetaan sivistyneille ihmisille tarkoitetut ohjeet.