Caitanya Mahaprabhun ja buddhalaisen johtajan välinen tarina Caitanya Caritamritan luvusta on ihmeellinen! Gauranga Mahaprabhu matkustaa pyhiin paikkoihin ja väittelee eri filosofisten koulukuntien edustajien kanssa, ja saa heidät toinen toisensa jälkeen kääntymään bhaktin kulttiin – yleensä vain pelkän logiikan avulla.
Caitanya Caritamrita, Madhya-lila, 9.42-63
On olemassa monenlaisia filosofeja. Jotkut ovat loogikkoja, jotka seuraavat Gautaman tai Kaṇādan opetuksia. Jotkut seuraavat Jaiminin Mīmāṁsā-filosofiaa. Jotkut seuraavat Śaṅkarācāryan Māyāvāda-filosofiaa, ja toiset seuraavat Kapilan Sāṅkhya-filosofiaa tai Patañjalin mystistä joogajärjestelmää. Jotkut seuraavat smṛti-śāstraa, joka koostuu kahdestakymmenestä uskonnollisesta kirjoituksesta, ja toiset seuraavat Purāṇoja ja tantra-śāstraa. Näin on olemassa monia erilaisia filosofien koulukuntia.
Kaikki nämä eri kirjoitusten edustajat olivat valmiita esittämään omien kirjoitustensa johtopäätökset, mutta Śrī Caitanya Mahāprabhu murskasi heidän kaikkien mielipiteet ja vakiinnutti oman bhakti-kulttinsa, joka pohjautui Vedoihin, Vedāntaan, Brahma-sūtraan sekä acintya-bhedābheda-tattvan filosofiaan. Śrī Caitanya Mahāprabhu vakiinnutti bhakti-kultin kaikkialle. Kukaan ei kyennyt voittamaan Häntä.
Näin kukistettuina kaikki nämä filosofit seuraajineen liittyivät Hänen kulttinsa. Tällä tavoin Herra Caitanya teki Etelä-Intiasta vaiṣṇavien maan. Kun epäuskoiset kuulivat Śrī Caitanya Mahāprabhun oppineisuudesta, he tulivat oppilaineen Hänen luokseen hyvin ylpeinä.
Eräs heistä oli erittäin oppinut buddhalaisen kultin johtaja. Esittääkseen buddhalaisuuden yhdeksän filosofista johtopäätöstä hän astui Herran eteen ja alkoi puhua.
Vaikka buddhalaiset eivät sovi keskustelukumppaneiksi eivätkä vaiṣṇavat saisi edes kohdata heitä, Caitanya Mahāprabhu puhui heille ainoastaan pienentääkseen heidän väärää ylpeyttään.
Buddhalaisen kultin kirjoitukset perustuvat pääasiassa väittelyyn ja logiikkaan, ja niissä on yhdeksän keskeistä periaatetta. Koska Śrī Caitanya Mahāprabhu voitti buddhalaiset heidän omassa väittelyssään, he eivät kyenneet vakiinnuttamaan kulttiansa.
Buddhalaisen kultin opettaja esitti yhdeksän periaatetta, mutta Śrī Caitanya Mahāprabhu murskasi ne palasiksi vahvalla logiikallaan. Kaikki älylliset spekuloijat ja oppineet tutkijat kukistettiin Śrī Caitanya Mahāprabhun toimesta, ja kun ihmiset alkoivat nauraa, buddhalaiset filosofit tunsivat sekä häpeää että pelkoa.
Buddhalaiset ymmärsivät, että Herra Śrī Caitanya Mahāprabhu oli vaiṣṇava, ja he palasivat kotiinsa hyvin onnettomina. Myöhemmin he kuitenkin alkoivat juonitella Herraa vastaan. Suunniteltuaan juonittelunsa buddhalaiset toivat lautasen saastunutta ruokaa Herra Śrī Caitanya Mahāprabhun eteen ja kutsuivat sitä mahā-prasādaksi.
Kun saastunutta ruokaa tarjottiin Śrī Caitanya Mahāprabhulle, paikalle ilmestyi hyvin suuri lintu, joka poimi lautasen nokkaansa ja lensi pois. Koskematon ruoka putosi buddhalaisten päälle, ja suuri lintu tiputti lautasen buddhalaisen pääopettajan pään päälle. Kun se osui hänen päähänsä, siitä kuului kova ääni.
Lautanen oli metallinen, ja kun sen reuna iski opettajan päähän, se haavoitti häntä, ja opettaja kaatui välittömästi maahan tajuttomana. Kun opettaja kaatui tajuttomana, hänen buddhalaiset oppilaansa huusivat kovaan ääneen ja juoksivat Śrī Caitanya Mahāprabhun lootusjalkojen suojaan.
He kaikki rukoilivat Herra Śrī Caitanya Mahāprabhulta, puhutellen Häntä Itse Jumaluuden Ylimmäksi Persoonallisuudeksi ja sanoivat: ”Herra, anna anteeksi loukkauksemme. Ole armollinen meille ja palauta henkinen opettajamme eloon.”
Herra vastasi tällöin buddhalaisille oppilaille: ”Teidän kaikkien tulee lausua Kṛṣṇan ja Harin nimiä kovaan ääneen henkisen opettajanne korvaan. Näin henkinen opettajanne palaa tajuihinsa.”
Śrī Caitanya Mahāprabhun neuvoa noudattaen kaikki buddhalaiset oppilaat alkoivat yhteen ääneen laulaa Kṛṣṇan pyhää nimeä.
Kun kaikki oppilaat lauloivat Kṛṣṇan, Rāman ja Harin pyhiä nimiä, buddhalainen opettaja palasi tajuihinsa ja alkoi välittömästi laulaa Herra Harin pyhää nimeä.
Kun buddhalaisten henkinen opettaja alkoi laulaa Kṛṣṇan pyhää nimeä ja antautui Herra Śrī Caitanya Mahāprabhulle, kaikki paikalle kokoontuneet ihmiset hämmästyivät. Leikkisästi Śrī Caitanya Mahāprabhu, Śacīdevīn poika, katosi sitten äkkiä kaikkien katseiden ulottumattomiin, eikä kukaan kyennyt löytämään Häntä.
