Tämäkin kesä on ollut Gopalalaaksossa vauhdikas ja tuottelias
Tällä videolla nähdään monenlaista puuhaa: nokkosjahtia, uuteen taimiparakkiin vedettiin sähköt niin saatiin valoa kasvaville taimille (Kiitos Mikko lamppujen lahjoittamisesta!). Kahta viikkoa ennen taimien ulos istuttamista alkoi niiden karaistus, eli päivittäinen ulkoilu, jossa ne totuttelevat auringonvaloon, tuuleen ja lämpötilamuutoksiin.
Kauan ja hyvin palvellut ruohonleikkuri hajosi (vetotoiminto lakkasi), ja hankimme uuden oikein superupean ruohonleikkurin jossa on monta eri säätömahdollisuutta. Ruohonleikkuria tarvitaan erityisesti ruohosilppua keräämään, jota laitamme kasvimaalle katteeksi.
Tico-pappa hauveliini nauttii eläkepäivistään ja käy päivittäin uiskentelemassa lammessa ja yrittää pitää vuohille jöötä, mutta ei ne oikein kuuntele. Pallon ja keppien perässä olisi ihana juosta, mutta Ticolle ei saa juuri leluja heitellä ettei hän liikaa väsyttäisi itseään, kipulääkityksellä kun porskutellaan jo tässä iässä! Vetoleikit sen sijaan sallitaan!
Kasvimaalla istutuspuuhaa riitti pitkälle heinäkuuhun asti, ja onneksi apuun on tullut wwoofer-apulaisia ja muitakin kavereita. Romano ja Aoi olivat reippaana kasvimaalla myös sadekuurojen yllättäessä! Juhannusta edeltävällä viikolla oli paljon apulaisia ja saatiin vauhdilla kasvimaan istutuksia tehtyä, ja yksi uusi kasvimaapenkki kurpitsoille.
Mehiläistoiminnan laajennusta varten hankittiin uutta kevytkalustoa, ja Kirtan-hallista tuli projektityöpaja mehiläiskaluston rakentamista varten.
Jättimäinen parvin vönkäle löytyi pihakoivusta – Sundara näki sen aamulla ja harmitteli kun se on niin korkealla, ”Ei tuota saa millään.” Mutta illasta oli jo tikkaat laitettu toistensa päälle puuta vasten ja parvi saatiin haravaan sidottuna laskettua alas.
Sydämen muotoisen perunan istutuspuuhissa löytäessään Emilie kiteytti spontaanisti oman kokemuksensa Gopalalaaksosta:
”What are we doing here? We are not just growing food, we are growing hearts. We are growing hearts, thats what we are doing.”
Arya oli laittanut viestiä että on valmis tekemään ihan mitä vaan puuhaa, vaikka ”digging shit”, ja sitä siis päädyttiin tekemään! Tasoiteltiin ja leviteltiin lehmänlantakasaa niin että sen päälle voidaan tulevina vuosina perustaa uusi kasvimaapalsta – palava lehmänlanta polttaa altaan rikkaruohot ja toimii erinomaisena kasvualustana kun se vielä palaa ja maatuu vuoden pari. Istutettiin tähän päälle myös kurpitsan taimia, ja hyvin lähti kasvuun suoraan lannastakin! Kurpitsaa sanotaankin juopoksi ja syöpöksi, eli ottaa paljon ravinteita ja nestettä.
Eräänä iltana wwooferit George, Romano ja Arya kävivät pyörillä Artjärvellä uimassa, noin 20 km edestakaisena lenkkinä! Aikamoista! George on ammatiltaan jazzpianisti, ja hän toikin aina ilahduttavaa lisämaustetta kirtanoihin.
Tänä kesänä on ollut kiva syödä ulkona terassilla, joka viime syksynä saatiin rakennettua. Terasseja ympäri tilusten on myös öljyilty, jotta ne kestäisivät monta tulevaa vuotta!
Toisten istuttamasta toiset pääsevät korjaamaan satoa: Misato ja Cas keräsivät ensimmäistä kurkkusatoa, jota yhäkin korjaillaan jatkuvasti, jo monta ämpärillistä tähän mennessä! Heini ja Caro ovat tehneet niistä säilykkeitä. Samoin papuja saa poimia lähes joka päivä ja pilkkoa, pussittaa ja laittaa pakkaseen.
Saunan taakse rakentui viime vuonna toinen aitaus vuohille, ja Kunjarani pystytti saunaa vasten pienen karsinan vuohille. Katja toi myös Balain kesälomalle uuteen aitaukseen – ja karkasi sieltä heti, ihme Houdini!
Lahdessa on käyty Joonan johdolla kerran kuussa vetämässä Lahti Kirtan-ohjelmat Pikku-Vesijärven puistossa.
Maximen ja Romanon avustuksella ryhdyttiin projektiin ”mansikkamaa”, joka on aiheuttanut meille kärsimystä epäonnistumisillaan! Alunperin ojan pohjalle laitettiin suodatinkangas, salaoja sepelistä ja ravinteikasta multalantaa. Mutta jostain ihmeen syystä suodatinkangas ei pidellyt rikkaruohoja, vaan päästi ne kaikki läpi! Nyt sitten putsattiin koko oja ja sen reunus tasaiseksi, laitettiin Helsingin Krishna-temppelin sivurakennuksesta puretuista tiilistä sivulle polut ja lopulta istutuksen päälle muovikate – tästä ei varmasti pääse rikkaruohot läpi! Lopputuloksesta tuli tosi hieno! Nyt vaan ensi kesää ja mansikoita odottamaan!
Gopalalaaksossahan projektit ei lopu tekemälläkään, ja päätettiin ryhtyä uuteen projektiin: Zen garden/japanilainen puutarha päätalon pohjoispuolelle. Oman kylän sorakuopalta tilattiin soraa ja kiviä, ja niitä on siirrelty lähes päivittäin muutama kottikärryllinen – sen verran raskasta puuhaa se on että sitä ei jaksa kovinkaan paljon puolta tuntia pidempään päivässä.
Ihanat Rasa ja Devavan vierailivat pikku-Robinin kanssa, ja Yuina on ahkeroinut mm. mehiläislaatikoiden maalaamisessa. Viime vuonna kevythirsimökin rakentamisprojektissa mukana ollut Lenny tuli tänä kesänä uudestaan kyläilemään tyttöystävänsä Caron kanssa.
Tässä Gopalalaakson kuulumiset videon muodossa tältä erää, Hare Krishna! 🧡😊🌸
