Krishnan lootusjalat ovat loputtoman nautinnon lähde

Usein kuullaan puhuttavan lootusjaloista – joko henkisen opettajan, bhaktojen tai Krishnan lootusjaloista. Mitä se tarkoittaa?

Kutsuessaan toisen henkilön jalkoja lootusjaloiksi, kertoo pitävänsä häntä mestarinaan. Toinen on Herra, ja toinen nöyrä palvelija. Antautuminen jopa uskonnolliset ja sosiaaliset normit hyläten (sarva-dharman parityajya Bg.18.66) kuvastaa hyvin lootusjalkojen palvelemisen asennetta. 

Krishna yhdessä kuningattarensa kanssa pesee Sudaman jalat, ja toivottaa näin lapsuuden aikaisen ystävänsä palatsiinsa tervetulleeksi.

Jalkoja pidetään yleisesti ottaen likaisina, sillä ne ovat suoraan kosketuksissa pölyiseen maahan, ja ovat kehon alimmaisin osa. Jalkojen juureen kumartuessa asetamme oman kehomme ylimmän osan, pään, niiden tasolle tai jopa alle.

Tämän asetelman selkeä symboliikka on, että ”Jopa sinun kehosi alhaisimpana pidetty osa on huomattavasti ylevämpi kuin oman kehoni arvokkaimpana pidetty osa.”

Miksi lootus?

Krishnan ikuinen asuinsija, henkinen planeetta Goloka Vrindavan, on muodoltaan kuin kerroksellinen lootuskukka. Jopa aineellisille planeetoille laskeutuessaan Herra ilmestyy yhdessä asuinsijansa kanssa. Näin Hänen jalkansa pysyvät aina saman suuren lootuskukan yllä. Hänen jalkansa ovat myös yhtä kauniit kuin lootuksen kukka. (SB 1.16.6.)

Kun bhakta haluaa katsella Herran yliaistillista muotoa, hän aloittaa ensin Herran lootusjaloista, joista hän vähitellen etenee reisiin, vyötäröön, rintaan ja lopulta kasvoihin. Ei ole sopivaa katsoa Herraa heti suoraan kasvoihin, vaan mietiskely aloitetaan lootusjaloista.

Vaikka lootuksen juuret kasvavat mudassa, on kukka täysin puhdas – Krishna on kaiken alkulähde, ja kuitenkin aineen koskemattomissa.

Puhtaat bhaktat tavoittelevat aina Herran lootusjalkojen suojaa

Lootuksesta virtaa nektaria, jota bhaktat yliaistillisesti nauttivat. He ovat kuin mehiläisiä hunajan perässä. Bhaktat ovat tyytyväisiä Herran lootusjalkojen äärellä, eivätkä he kunnianhimoisesti pyri näkemään Hänen lumoavan kauniita kasvoja, tai päästä Hänen vahvojen käsivarsiensa suojelukseen. He ovat luonnostaan nöyriä, ja Herra on aina taipuvainen suosimaan tuollaisia sävyisiä bhaktoja. (SB 1.11.26)

Ketä tahansa Govindan lootusjalkojen palvelukseen omistautunutta kutsutaan tirtha-padaksi. Hänen ei tarvitse matkustaa pyhien paikkojen luo, sillä hän saa omakseen kaikki pyhiinvaelluksen hyödyt vain palvelemalla Herran lootusjalkoja. (SB 4.6.25)

Koko kosminen ilmentymä henkisine ja aineellisine maailmankaikkeuksineen on virrannut Krishnasta ja lepää Hänen lootusjaloillaan. Aineellista maailmankaikkeutta verrataan tietämättömyyden valtamereen, jota on hyvin vaikea ylittää. Koska tuo meri kuitenkin lepää Krishnan lootusjaloilla, on sen ylittäminen helppoa puhtaille bhaktoille, jotka ovat jo turvautuneet Herran lootusjalkoihin. (SB 4.24.39)

Krishnan lootusjalkojen suoja on helposti saavutettavissa

Kuulemalla ja ylistämällä Herran tai Hänen palvelijansa loistokkuutta, voidaan saavuttaa vakaa tila Herran lootusjalkojen palveluksessa. (SB 4.24.39)

Krishnan lootusjalkoja mietiskelemällä puhdistuu kaikesta karmasta

Jotta voi täysin luopua vääristä teoista, on luovuttava väärästä seurasta. Aineellisessa maailmassa syntejä tulee tehtyä joko tarkoituksella tai vahingossa, joten ainoa tapa edistyä on lakata tietoisesti toimimasta elämässämme väärin ja jatkuvasti muistaa Herran lootusjalat.

Krishnan lootusjalkoja koristavat erilaiset symbolit

Krishnan jalkapohjia koristavat monenlaiset kuviot, kuten simpukka, kiekko, nuija, lootus, lippu ja salama. Kun Krishna kävelee maan päällä tai taivaallisilla planeetoilla, nuo kuviot näkyvät Hänen jalanjäljissään. Vrindavan on erityisen yliaistillinen paikka, sillä Krishna on kuljeskellut siellä niin paljon, että hyväonniset Vrindavanan asukkaat onnellisina näkivät Hänen jalkojensa merkkejä siellä täällä. Gopit aina mietiskelivät hurmioissaan laidunmailla käyskentelevän Herran lootusjalkoja, ja ylittivät näin aineellisen olemassaolon tilan.

Devahuti: Jumaluuden Ylimpänä Persoonallisuutena olet syntynyt kohdustani. Kuinka se on mahdollista korkeimmalle Herralle, jonka vatsassa koko kosminen ilmentymä lepää? Vastaus on, että se on mahdollista, sillä aikakauden lopussa makaat banyan-puun lehdellä pienen vauvan hahmoisena, ja yrität nuolaista lootusjalkojasi.

Koska kaikki mahtavat pyhimykset palvelevat Herran lootusjalkoja koko tarmollaan ja kaikin tavoin, on Herran lootusjalkojen varpaissa oltava jonkinlaista ylimaallista nautintoa. Herra nuolaisee varvastaan maistaakseen sitä nektaria, jota bhaktat aina janoavat. Toisinaan Jumaluuden Ylin Persoonallisuus pohtii kuinka paljon yliaistillista nautintoa Hänessä itsessään onkaan, ja maistaakseen omaa voimaansa Hän taipuu ja maistaa Itseään. (SB 3.33.4)

Herra Caitanya on Krishna Itse, joka ilmestyy bhaktana maistaakseen sitä yliaistillista rakkauden sulomakua, jota tuntee Srimati Radharani, bhaktoista mahtavin.