Ne karkean typerät roistot, ihmiskunnan alhaisimmat, joiden tieto on harhan peittämä ja joilla on demonien ateistinen luonne eivät antaudu Minulle.
Oi Bharatoista paras (Arjuna), neljänlaiset hurskaat ihmiset palvelevat Minua antaumuksellisesti – ne jotka kärsivät, ne jotka haluavat rikkauksia, uteliaat ja ne jotka etsivät tietoa Absoluutista.
Toisin kuin uskottomat, hurskaat ihmiset noudattavat kirjoitusten säännösteleviä periaatteita, ja heitä kutsutaan sen vuoksi sukrtinoiksi.
Kun kärsivä, utelias, tiedon etsijä ja rahantarpeessa oleva vapautuvat aineellisista haluista ja ymmärtävät täysin, että aineellinen voitto ei mitenkään liity henkiseen kehitykseen, he tulevat yleensä myös puhtaiksi Jumalan palvojiksi. Mutta ennen kuin sellainen puhdas taso saavutetaan, Herran yliaistilliseen palvelemiseen liittyy voitonpyydettä, maailmallisen tiedon etsimistä jne. Ihmisen on ylitettävä kaikki epäpuhtaudet ennen kuin hän voi nousta puhtaan antaumuksellisen palvelemisen tasolle.
Puhdas antaumuksellinen palveleminen on vailla yhtäkään henkilökohtaista motiivia ja aineellisen voiton tavoittelua.
Levittäessään bhagavata-dharmaa, eli opettaessaan ihmisiä palvelemaan Jumalaa Sri Caitanya Mahaprabhu suositteli, että ihmisten on nöyrästi kuunneltava Jumaluuden Persoonallisuuden viestiä. Sivistyneen ihmiselämän tarkoituksena on elvyttää ihmisessä eloon hänen menetetty tietoisuutensa ikuisesta suhteestaan Korkeimpaan Totuuteen, kaikkivaltiaaseen Persoonalliseen Jumalaan Sri Krishnaan.
– Bhagavad-gītā kuten se on 7.15-16
