Hyvää Gaura Purnimaa, eli Gauranga Mahaprabhun ilmestymispäivän juhlaa!
Gaurangaa kutsuttiin lapsena Nimaiksi, sillä Hän ilmestyi neem-puun alla. Eräänä päivänä kun pieni Nimai konttaili ympäri pihamaata, kiemurteli paikalle käärme. Herra nappasi leikkimielessä käärmeestä kiinni, joka sitten kiemurteli itsenä kerälle, ja Nimai asettui käärmeen päälle makaamaan.
Kun talonväki näki tämän he alkoivat huutamaan, mutta Nimai vain rauhallisena hymyili ja lepäili käärmeen päällä, joka myös vaikutti hyvin rentoutuneelta. Väki yhä huuteli huolestuneena ja Nimain vanhemmat odottivat jännittyneinä. Lopulta käärme, joka todellisuudessa oli Ananta Sesa (Narayanan leposija), lähti kiemurtelemaan pois päin kaikesta huudosta ja metakasta.
Pikku-Niimai yritti pysäyttää käärmettä, mutta naiset kiiruhtivat hänen luokseen ja koppasivat taaperon syliinsä. Jotkut sukulaisista sitoivat Nimain ympärille suojelevan talismaanin, kun toiset lausuivat suotuisia mantroja ja kylvettivät Hänen eri kehonosiaan Gangesin vedellä. Jotkut ajattelivat että lapsi oli saanut uuden elämän, kun taas toiset ymmärsivät todistaneensa Herran leikkejä, ja että tuo käärme oli ollut Ananta Sesa.