Juuri kuninkaaksi kruunattamaisillaan oleva Herra Ramacandra hyväksyi ihailtavan nöyrästi epäoikeudenmukaisen rangaistuksen, jossa Hänet karkoitettiin metsään yli kymmeneksi vuodeksi. Hän ilmensi esimerkillisen ihmisen ja johtajan ominaisuuksia; epäitsekkyyttä ja uhrautuvaisuutta.
Krishnan palvojat, bhaktat, hyväksyvät kaiken tielleen osuvan Korkeimman armona
Krishna ja Hänen laajentuma Rama, ovat absoluuttisella tasolla, koska He ovat Korkein Persoonallinen Jumala. Kun oivaltaa, että kaksinaisuudet kuuluvat aineelliseen maailmaan, ja itse (sielu) on absoluuttinen (ikuinen, täynnä tietoa ja autuutta), niin ”hyvä” ja ”paha” menettävät merkityksensä. Kun tämän oivaltaa, eivät meidän kaksinaisuuksien maailman nk. ongelmat aiheuta elämässä häiriötä, on vain ”armoa” ja ”armoa potenssiin 10”, koska erilaiset haasteet ovat vain mukavia tilanteita, joissa voi käytännössä yrittää toteuttaa oppimiaan henkisiä ohjeita. Vähän niin kuin yllätyskokeita.
Tiedon avulla voi siis nousta kehollisten kärsimysten yläpuolelle, ja toimia tässä maailmassa, mutta olematta osa sitä.
Eli vapaasti muotoiltuna: Voivottelun sijasta olla osana ratkaisua.
Tänään on hieno päivä henkisille harjoituksille, nimittäin on Ramacandran ilmestymispäivä. Silloin kun jollain on syntymäpäivä, hän on luonnostaan hyvällä tuulella ja suopea, joten nyt voi vaikka esittää pienen pyynnön esimerkillisen ihmisen osaa esittäneelle Ramacandralle, että Hän siunaisi meitä muutamilla hyvillä ominaisuuksilla, jotta antaumuksen polku kävisi helpommaksi. Ramacandra on yksi Krishnan monista muodoista.
Krishna ilmestyy eri muodoissaan kahdesta syystä:
1) Ilahduttaakseen bhaktojaan esittämällä leikkejään, ja auttamalla näin kaikkia muistamaan Hänet, ja palaamaan takaisin alkuperäiseen onnelliseen asemaansa, takaisin Jumaluuteen.
2) Tuhotakseen demoniset henkilöt, jotka yrittävät häiritä Korkeimmalle antautumisen prosessia, ja aiheuttavat keinotekoisella elämäntyylillään liian suuren taakan äiti Maalle.
Ole siis sinäkin osa ratkaisua, ja kevennä meidän planeetan henkilöllisyyden, Bhumin (äiti Maa), hartioiden taakkaa luopumalla häntä raskauttavasta elämäntyylistä, ja elä yksinkertaisesti, tehden henkisiä harjoituksia, kuten vaikka mantra-meditaatiota:
HARE KRSNA HARE KRSNA
KRSNA KRSNA HARE HARE
HARE RAMA HARE RAMA
RAMA RAMA HARE HARE
Ja huomaat olevasi onnellinen!
Tälle Kali-yugan aikakaudelle Gauranga Mahaprabhu ja Veda-kirjoitukset suosittelevat harinama-sankirtanaa, eli Krishnan pyhien nimien mietiskelyä ja ylistystä.
Tapasyan eli itsekurin harjoittaminen on keino saavuttaa rauha. Kohtuullisuuden harjoittamisella on positiivinen karmaattinen reaktio, kun taas ahneudella negatiivinen. Kyky olla tyytyväinen elämän perusvälttämättömyyksiin, eikä hamuta liikoja, on ensimmäisiä askeleita henkisessä elämässä.
Harjoittamalla antaumuksellista itsekuria, voi oivaltaa, ettei ole tämä keho, vaan sitä asustava sielu.
Antaumuksellista itsekuria on esimerkiksi Bhagavad Gitan ja Srimad Bhagavatamin lukeminen, Krishnasta kuuleminen, Krishnasta puhuminen, seurustelu bhaktojen kanssa ja heidän palveleminen, Krishnalle tarjotun kasvisruuan eli prasadan syöminen, ja ennen kaikkea Hare Krishna-mantran lausuminen.
P. S. Ei pidä ymmärtää väärin ”hyvän” ja ”pahan” olemattomuutta, on silti olemassa oikeita ja vääriä tekoja, eli moraaliopetuksia, joita ihmisen kuuluu noudattaa. Näistä Buddha (väkivallattomuus), Mohammad (palveleminen) ja Jeesus (anteeksianto) opettivat elämillään. Myös Krishna selittää ne Arjunalle Bhagavad Gitassa, ja kertoo lopulta vielä syvemmästä tiedosta, ihmiselämän täydellistymästä, eli Jumalan rakastavasta palvelemisesta, ja Häntä käsittelevän tiedon levittämisestä (kokonaisvaltainen antautuminen).