Korkeimmalla Herralla on kolme sisäistä shaktia (voimaa): Sri, Bhu ja Nita. Kun Hän ilmestyi Gauranga Mahaprabhuna maanpäälle, niin Hänen puolisonsa Bhu ilmestyi Srimati Vishnupriyana.
Srimati Vishnupriya Devi oli hienojen ominaisuuksien lähde. Hän päihitti kauneudessaan onnenjumalattaren, oli omistautunut vanhemmilleen ja seurasi tarkasti vedojen ohjeita. Hän säännöllisesti palvoi Tulasi-Deviä ja kylpi kaikkina vuodenaikoina päivittäin kolmasti Gangesissa.
Aina kun Vishnupriya tapasi Saci Matan Gangesilla, hän nöyrästi kumarsi tätä. Saci Devi usein ajattelikin, mikä siveä ja kaunis vaimo Vishnupriya olisi hänen pojalleen Nimaille (Gauranga Mahaprabhulle). Myöhemmin kun Lakshmipriya Devi, Gauranga Mahaprabhun ensimmäinen vaimo, joka ”kuoli Herran erontuskaan”, Nimai Pandit avioitui Srimati Vishnupriyan kanssa. Heidän häänsä olivat upeat ja kauniit.
Caitanya Mangalassa Locana Dasa Thakura kertoo Nimain ja Vishnupriyan välisen keskustelun iltana ennen kuin Nimai lähtee pois vaimonsa luota ja astuu kieltäymyksen elämänvaiheeseen, sannyasaan:
”Tunteesta tukahtuneella äänellä Vishnupriya sanoi, ’Kerro, oi elämäni Herra, onko huhu totta, että jätät minut ja otat sannyasan? Jos menetän seurasi voisin yhtä hyvin lopettaa elämäni ja juoda myrkkyä.’
Lempein sanoin Sri Gaura Raya vastasi, ’Vishnupiya, olet Minulle yhtä rakas kuin elämä itse. Ei ole syytä huoleen. Ole hyvä ja kuule mitä sanon, sillä se auttaa sinua. Ainoa totuus tässä maailmassa on Bhagavan [Jumala] ja Vaishnavat [Hänen palvojat]. Kaikki muu on harhaa. Isät, äidit, lapset ja miesten ja naisten väliset suhteet ovat kaikki harhaa. Krishna on todellinen Herra ja jokaisen aviomies. Älä sure, älä huoli, sillä nimesi on Vishnupriya. [Vishnu=Krishna, priya=palvelija] Sen tähden toteuta nimesi todellinen tarkoitus ja aina ajattele Krishnaa sydämesi sopukoissa.’
Sitten Sri Gaurasundara ilmensi nelikätisen muotonsa, joka auttoi Vishnupriyaa ymmärtämään Hänen absoluuttisen aseman. Tämän nähdessään Vishnupriyan suru ja kipu katosivat – hän tunsi olonsa hurmioituneeksi. Tämä näky ja Mahaprabhun ohjeet hälvensivät hänen hämmennyksen. Hän kuitenkin yhä ajatteli Herraa aviomiehenään.
Nyyhkyttäen ja kaatuen Herra Caitanyan jaloille, hän sanoi, ’Rukoilen Sinua hyväksymään nöyrän pyyntöni. Olet elämäni rakkain Herra, ainoa rikkauteni. Ilman Sinua ja Sinun palvelemista minulla ei ole mitään.’
Herra Gauranga syleili Vishnupriyaa silmillään. Hän osoitti armollisuuttaan sanoen: ’Matkustan sinne tänne, mutta minne tahansa menenkin, pysyn aina luonasi.’
Ymmärtäen Herra Gauran täysin riippumattoman luonteen Vishnupriya sanoi, ’Sinun on tehtävä se mikä tekee sinut onnelliseksi, oi Herrani. Älköön kukaan olko esteenä ylhäiselle lähetystehtävällesi.'”
Gauranga Mahaprabhun lähdettyä Vishnupriya eli antaumuksellista ja itsekurillista elämää. Hänestä tuli yhtä laiha kuin uusikuu ja hän seurasi tiukkoja henkisiä harjoituksia. Aina kun hän lausui yhden kierroksen Hare Krishna-mahamantraa japahelmillään, hän asetti sivuun yhden riisinjyvän. Nuo riisinjyvät hän keitti illalla ja tarjosi sitten ne omalle Gauranga Mahaprabhun alttarihahmolleen, jonka jälkeen hän kunnioittavasti söi päivittäisen ateriansa.
Nykyisin tätä samaa armeliasta Dhamesvara Mahaprabhuna tunnettua alttarihahmoa palvotaan yhdessä Navadvipan temppelissä.
