Vamsidasa Babaji – hullu vai pyhimys?

Sri Vamsidasa Babaji eli Navadvipassa 1900-luvun alussa. Hänen käytöksensä oli niin poikkeavaa, että missä tahansa muussa kuin Intian henkisesti ymmärtäväisessä kulttuurissa häntä olisi ehdottomasti pidetty täysin hulluna. Vamsidasa Babaji vähät välitti maallisen maailman meiningeistä, vaan eli ihan omassa todellisuudessaan, aina rakastavasti muistaen Krishnan. Hän käyttäytyi niin eriskummallisesti transsendentaalisella Krishnan rakastamisen tasollaan, että monet bhaktatkaan eivät ymmärtäneet hänen ylevää asemaansa, vaan pitivät häntä vähän höynähtäneenä. Me kuitenkin vain rukoilemme osaksemme hänen armoaan, jotta voisimme itsekin hullun lailla rakastua Krishnaan.

Vamsidasa Babaji Maharaja asui ränsistyneessä hökkelissä ja omisti kaiken aikansa alttarihahmojensa palvelemiseen. Hän ei kuitenkaan palvonut heitä perinteisin menetelmin, vaan täysin omalla tavallaan, kohdellen Heitä kuin omia lapsiaan. Päivittäin Vamsidas Babaji keskusteli alttarihahmojensa kanssa, joskus nauraen ja joskus riidellen. Monesti kun Vamsidasa oli valmistamassa ruokaa alttarihahmoilleen, hän yhtäkkiä tiuskaisi, “Odota! Ruoka ei ole vielä valmista!” ja hetken päästä hän jo sanoi, “Nyt joudut ulos! Mene ulos siitä!” ja näin hän puhutteli Gopala-alttarihahmoaan, joka innokkaasti yritti maistaa hänen ruokiaan ennenaikaisesti.

Kun Babaji Maharaja kävi ulkona joko kylpemässä Gangassa tai keräämässä almuja, jätti hän kotinsa oven apposen auki. Toisinaan joitakin tarvikkeita varastettiin hänen poissa ollessaan. Bhaktat jatkuvasti pyysivät häntä laittamaan oveensa lukon, mutta hän vain vastasi, “Jos omistaja ei vahdi taloaan, niin mitä voi Vamsidasa tehdä?” ja osoittaen Gaura-Nitai-alttarihahmoja hän sanoi, “Jos talon omat asukkaat ovat varkaita, niin mitä hyötyä on asentaa lukkoa?”

Toisinaan lehmä käveli hänen majansa sisälle ja huiski kaikki esineet hujan hajan ja joskus jopa Itse alttarihahmotkin olivat kumollaan. Palatessaan Babaji Maharaja torui alttarihahmoja kutsuen heitä pahoilla nimillä ja sanoi, “Antakaa vaan kaikki paikallisille. Vamsidasa on ihan ulkopuolinen.”

Mitä tahansa hyvää tai huonoa kävikään, Vamsidasa Babaji piti sitä Gaura-Nitain armona. Kerran kaksi messinkistä keittoastiaa oli varastettu, ja hän syytti Gaura-Nitaita eikä ruokkinut Heitä sinä päivänä. Seuraavana päivänä yksi kattila lahjoitettiin hänelle, jolloin Babaji Maharaja sanoi, “Tämä pieni pata on Nitain. Tänään Hän saa ruokaa. Jos Gaurakin haluaa syödä, Hänen on tuotava oma astiansa.” Ja tuona päivänä hän ruokki vain Nitaita, mutta ei Gauraa.

Vamsidasa Babaji oli niin korkealla Krishnan rakastamisen tasolla, että me voimme vain ihmetellä, mutta emme missään nimessä imitoida! 🙂