Ihanteellisin toimeentulokeino

Srimad Bhagavatamin sivuilla muinainen tietäjä Maitreya Rishi selittää Krishnan maailmankaikkeudellista muotoa ja universumin luomisprosessia Viduralle, esimerkilliselle vaishnavalle. Samalla selviää, mikä on Vedojen osoittama ihanteellinen toimeentulokeino ihmisyhteisölle:

ŚB 3.6.32

विशोऽवर्तन्त तस्योर्वोर्लोकवृत्तिकरीर्विभो: ।
वैश्यस्तदुद्भवो वार्तां नृणां य: समवर्तयत् ॥ ३२ ॥
viśo ’vartanta tasyorvor
loka-vṛttikarīr vibhoḥ
vaiśyas tad-udbhavo vārtāṁ
nṛṇāṁ yaḥ samavartayat

Herran jättiläismäisen hahmon reisistä saivat alkunsa kaikkien olentojen toimeentulokeinot eli viljeleminen ja sadon jakaminen prajoille [eläville olennoille]. Tällaisista toimista huolehtivia kauppiaita kutsutaan vaiśyoiksi.

SRILA PRABHUPADAN MERKITYS: Säkeessä mainitaan selkeästi, että viśa eli maanviljelys ja maataloustuotteiden jakamiseen liittyvä liiketoiminta ovat ihmisyhteisön toimeentulokeinoja. Jälkimmäiseen liittyy muun muassa liikenne ja pankkitoiminta. Teollisuus on keinotekoinen toimeentulotapa, ja eritoten suurteollisuus on ihmisyhteisön kaikkien ongelmien alkulähde. Myös Bhagavad-gitāssa mainitaan, että viśaa harjoittavien vaiśyojen velvollisuudet ovat lehmien suojeleminen, maanviljelys ja liiketoiminta. Olemme jo todenneet, että ihminen voi turvallisin mielin luottaa lehmään ja maanviljelysmaahan hankkiessaan elantoaan.  …

 

Mitäpä siihen lisäämään, muuttakaa kaikki ihmiset maalle asumaan vaan, ja kasvattakaa oma ruokanne! Tuntuu kuin täällä olisi joka ikinen päivä iloinen ja onnellinen.

Leave a Comment