Nämä Arjunan ja Krishnan väliset keskustelut löytyvät Bhagavad-gitan sivuilta 1.21-46.
Sen lisäksi, että Arjuna on arvostettu soturi, tunnetaan hänet myös oppineena. Sen vuoksi Arjunan epätietoisuus siitä kuinka soturina toimia taistelukentällä herättää Krishnassa ihmetystä, sillä Arjunan kuuluisi tietää. Yksi Arjunan nimistä on Gudakesa, eli unen valloittaja. Uni on unohtamisen ja tietämättömyyden tila, mutta esimerkillisenä Krishna-bhaktana Arjuna ei unohtanut Krishnaa edes nukkuessaan, ja päihitti näin tietämättömyyden. Mutta siltikin hän hämmentyi ja kieltäytyi taistelemasta, esittäen seuraavat näkökohdat perusteluikseen.
MYÖTÄTUNTO
Syy: Hyväsydämisenä bhaktana Arjunan valtasi myötätunto sotilaita ja heidän perheitään kohtaan, mistä johtuen hän käyttäytyi poikkeuksellisesti. Hänestä on tullut pelokas aineellisen elämänkäsityksen vuoksi.
Vastaväite: Todellisuudessa Arjuna ei aiheuta kenenkään kuolemaa, sillä sielu on ikuinen, eikä kuole kehon kuollessa, vaan siirtyy seuraavaan kehoon jälleensyntymisen muodossa.
NAUTINTO
Syy: Vaikka Arjuna voittaisi sodan, ei hän pystyisi nauttimaan kuningaskunnasta, joka on saatu sukulaisten ja ystävien hengen hinnalla. Kenen kanssa nauttisin?
Vastaväite: Nautintoa saadaan suorittamalla oikein itselleen tarkoitettu työ. Jos voitat, saat kuningaskunnan, jos häviät, saavutat taivaan.
SYNTISET VASTAVAIKUTUKSET
Syy: Perheenjäsenten tappaminen on varmastikin syntistä, helvetilliseen elämään johtavaa.
Vastaväite: Krishnan toiveen mukainen tappaminen ei aikaansaa syntistä vastavaikutusta, kun taas oman velvollisuuden
noudattamatta jättäminen (taistelemattomuus) tuottaa.
PERHEEN TUHOUTUMINEN
Syy: Perheiden hajoaminen johtaisi epäsiveyteen, ei-toivottuihin lapsiin ja henkisen kulttuurin tuhon kautta helvetilliseen elämään.
Vastaväite: Veedat käsittelevät kauttaaltaan teemoja, jotka ovat aineellisen luonnon kolmen ilmenemismuodon yläpuolella – nouse sinäkin niiden yläpuolelle. Runsaasta lähteestä saadaan sama mikä pienestä kaivostakin. Samalla tavoin se hyöty mikä saavutetaan karma-kandalla (perherituaaleihin keskittyvällä asteittaisella itseoivallusmenetelmällä) voidaan saavuttaa suoraan Krishnan antaumuksellisella palvelulla (buddhi-joogalla), joka on ulkoisista tekijöistä riippumatonta.
PÄÄTTÄMÄTTÖMYYS
Syy: Arjuna ei tiedä tappaako vai tulla tapetuksi. Duryodhana hallitsee valtakuntaa hyvin, ja sota vallankaappauksen vuoksi tuntuu turhalta. Liiallinen kiintymys aikaansaa hämmennystä, pelkoa ja mielen epätasapainoa. Turhautuneena ajattelee, ”Miksi olen täällä? Minkä vuoksi elän?”
Vastaväite: Asettaudu buddhi-joogaan ja suorita velvollisuutesi vakaasti Korkeimman Herran ilahduttamisessa. Älä ole hölmö.
