Bhakta-Artturi kyläili luonamme Juhannuksena, ja silloin tuli puheeksi mahdollisuus saada pensaita ja puita  hänen työpaikaltaan Pinsiön Taimitarhalta. Miten ystävällinen tarjous! Syksyn tullen reippaat Rosa ja Heini lähtivät rohkeasti pakettiautolla matkaan, ja saivat Artturin avustuksella hienon saaliin, jota päästään keväällä sitten istuttelemaan ympäri tiluksia. Nyt ne istutettiin vain väliaikaisesti talvehtimaan muhevalle kasvimaalle. Mukaan tarttui ainakin erilaisia mustaherukoita, karviaisia ja saskatooneja.

Mutta matka ei ollut kommellukseton, sillä ensin piti löytää sopivan suuri auto, johon kaikki taimet mahtuisivat. Kun auto löytyi, oli sen avain kaytön puutteen vuoksi tyhjentänyt paristonsa, eikä se avannut lukittuja ovia. Avainta yritettiin ladata sähkömagneettisesti Heinin hammasharjalaturilla (tuloksetta), joten Rosa ruuvasi takaikkunan pleksin (joka ennen oli lasinen ikkuna, mutta jonka Sundara kerran joutui Espanjassa rikkomaan samasta syystä) ja kiipesi sitä kautta sisälle autoon, joka hienosti kyllä käynnistyi.

Näin matka alkoi iloisesti, ja kaksi pientä bhaktaa laulelivat ajellessaan. Taimitarhalla työskentely oli tehokasta ja innokasta, ja kun auto saatiin täyteen, alkoi kotiin paluu. Mutta jossain vaiheessa auton etuvalot alkoivat temppuilla, oli jo pimeä marraskuu, ja väsyneet matkalaiset. Lopulta Rosan ja Heinin hienon tiimityöskentelyn ja teknikkokykyjen avulla tilanne saatiin korjattua, ja kaikki pääsivät onnellisina – ja väsyneinä – takaisin koteihinsa. Tervetuloa kotiin pikkutaimet!