Draupadi itkien taisteli kahta miestä vastaan, jotka repivät hänen asuaan, ja lopulta hän nosti kätensä ilmaan rukoillen: “Kṛṣṇa, minun on mahdotonta pelastaa kunniani, mutta jos sinä haluat, voit pelastaa minut.”

Duryodhana ja Duḥśāsana, kaksi Dhṛtarāṣṭran hulttio- poikaa, yrittivät riisua alastomaksi Draupadia, Pāṇḍava -veljesten pyhimysmäistä vaimoa, jonka veljekset hävisivät uhkapelissä serkuilleen. Dhṛtarāṣṭra istuu valtaistuimella, eikä yritä estää poikiaan. Mystisillä mahdeillaan Kṛṣṇa muuttuu äärettömäksi sariksi suojellakseen Draupadin kunniaa.

Tämän tapahtuman vuoksi Kṛṣṇa halusi, että Kuruksetran taistelussa kaikki roistomaiset kṣatriyat saavat surmansa.

Koska Arjuna oli luonnostaan Herran palvoja, hän ei halunnut kostaa roistomaisille serkuilleen ja veljilleen, mutta Herra tahtoi, että heidät kaikki tapettaisiin. Herran palvoja ei halua kostaa väärintekijälle, mutta Herra ei siedä palvojiaan kohdeltavan huonosti.

Herra voi antaa anteeksi Häntä Itseään vastaan kohdistetut loukkaukset, mutta Hän ei anna anteeksi sille, joka on tehnyt pahaa Hänen palvojilleen.

Bhagavad-gita 1.32-35, ote merkityksestä