Raghunatha oli rikkaan miehen poika, joka jo lapsesta asti osoitti kiintymättömyyttä ylellisyyteen
Puhdassydäminen Haridasa Thakura istutti häneen Gaurangan rakastamisen siemenen kertoessaan Krishnan leikeistä. Raghunatha tapasi Gaurangan ensimmäisen kerran Santipurissa, ja yritti tämän jälkeen toistuvasti karata kotoaan Gaurangan luo. Nähtyään hänen epäonnekkaat pakoyritykset Gauranga neuvoi, ”Raghunatha, ole kärsivällinen. Elä kotonasi ja vastaanota aistityydytyksen kohteet kieltäymyksen hengessä. Ulkoisesti suorita maailmalliset velvollisuutesi moitteettomasti, kun samalla sisälläsi kehität kiihkeätä kiintymystä Herra Krishnan lootusjalkoihin. Krishnan armosta liityt pian Seuraani.”
Kun Raghunatha lopulta liittyi Gauranga Mahaprabhun läheiseen seuraan Jagannatha Purissa, vietti hän näin kuusitoista vuotta
Häntä alettiin kutsua Raghunatha Das Goswamiksi, sillä hän oli täysin vailla kiintymystä aistityydytykseen. ´Goswami´ on arvonimi henkilölle, joka täysin hallitsee aistinsa. Srila Damodara Goswami neuvoi Raghunatha Das Goswamille tämän Herra Caitanyan opetuksen: ”Älä kuule tai puhu aineellisista asioista, älä syö herkullisia ruokia tai pukeudu pitkiin vaatteisiin, lausu aina pyhää nimeä vailla kunnianhimoa, ja mielesi sopukoissa jatkuvasti palvele Radhaa ja Krishnaa Vrindavanassa.”
Raghunatha Goswami otti nämä opit sydämeensä, ja uppoutui hyvin itsekurillisen ja omistautuneen bhaktin harjoittamiseen. Hän taisi esoteerisen kyvyn siirtyä mielensä avulla suoraan henkiseen maailmaan, jossa hän palveli Radha-Krishnaa monin eri tavoin (manasi-seva).
Hän opetteli ulkoa siksha-gurunsa Svarupa Damodaran päiväkirjan merkinnät Gauranga Mahaprabhun leikeistä, mikä muodostui mittaamattoman arvokkaaksi lähteeksi Srila Krishnadasa Kavirajalle, kun hän haastatteli bhaktoja kirjoittaessaan Sri Caitanya Caritamritaa. Gauranga Mahaprabhun katoamisen jälkeen Raghunatha Das Goswaim muutti Vrindavanaan, jossa hän Shyama-kundan rannalla Govardhanan kupeessa harjoitti bhaktia elämänsä loppuun asti, vielä neljänkymmenenyhden vuoden ajan.
Raghunatha Das Goswami oli niin säntillinen henkisten periaatteiden noudattamisessa, että sitä verrattiin kuin kivessä luontaisesti esiintyviksi viivoiksi, joita ei voida mitenkään poistaa – niissä ei ollut koskaan muutoksia
Päivittäiseen sadhanaan kuului 64 japakierrosta, 2000 dandavats-kumarrusta, Radha-Kundassa kolmesti kylpeminen, manasi-sevaa henkisessä kehossa, Govardhana-shilan palvontaa, ruuaksi kupillinen kirnupiimää, levoksi puolitoista tuntia – jos sitäkään.
Raghunatha Goswami oli todella täysin uppoutunut Radhan ja Krishnan lootusjalkojen palvelemiseen sellaisella uskomattomalla tavalla, jota ei tule jäljitellä, mutta tavoitella. Krishna-lilassa Raghunatha Dasa Goswami on Rasa-manjari, Rati-manjari ja Bhanumati.