Jouhikko, kiinalainen sävelmä & mahamantra

Vuoden vaihteessa rupeaa helposti nostalgiseksi, kun muistelee kulunutta aikaa ja suunnittelee tulevaa. Se on ihan hyvä välillä näin seisahtua ja kuunnella. Mitä haluan säilyttää, mitä haluan muuttaa?

Olen ihastunut tämän kiinalaisen sävelmän haikeuteen ja sinnikkyyteen, siitä nousee mieleen vipralambha-bhava, erontuskan sulomaku. 

“En tiedä ketään muuta Herraa kuin Kṛṣṇan, ja Hän on oleva Herrani, vaikka Hän kohtelisikin minua karkeasti syleilyssään, tai särkisi sydämeni ollen poissa näköpiiristäni. Hän on täysin vapaa tekemään aivan mitä tahansa, sillä Hän on aina palvonnan arvoinen Herrani, ehdoitta.” (Sri Siksastakam, säe 8)

Ja pahoittelut korville, kun bordunakieli valuu koko ajan alemmas vireessään. Samoin toivon että omassa elämässä painotus voisi siirtyä työnteosta luovemmille vesille. Onko sulla uuden vuoden lupauksia/aikomuksia?

❤ Kunjarani dd / Gopalalaakso