’Purnasya purnam adayah, purnam eva avasishyate’
Bhaktat voivat luottaa siihen, että jos he vain palvelevat Krishnaa ja ajattelevat Hänen parastaan, eivätkä turhaan ole huolissaan omista tarpeistaan, niin Krishna kyllä ylläpitää. Se on kaikista vaikein asia maailmassa – ylläpitäminen. Brahmalle, joka Krishnan valtuuttamana loi aineellisen maailman, on annettu voima luoda. Shivalle on annettu voima aikakausien kierron päätöksessä tuhota maailma (jonka jälkeen se taas luodaan), mutta Vishnulle, Krishnan laajentumalle, on annettu kaikista vaikein tehtävä: ylläpitää kaikkea. Vishnu on läsnä joka atomissa, ja jopa atomien välissä, kuten Srila Prabhupada on sanonut. Hänen energiansa vallitsevat kaikkialla, ja jokaisen sydämessä Hän asustaa yksilöllisen jiva-sielun kanssa paramatma-sieluna.
Tähän filosofiseen johtopäätökseen päädyttiin siitä, kun Krishna lähetti Gopalalaaksoon innokkaita ja oma-aloitteisia talkoohommiin polttopuuosastolle. Tai oikeastaan he rakensivat sen osaston, Bhakta Teemu omin kätösin pikkukirveellä halkoi HIRMUISEN läjän pöllejä ja Isvara Puri Prabhu ahkerasti on kantanut niitä sateelta, rännältä ja lumelta suojaan (sateessa, rännässä ja lumituiskussa) kuivumaan seuraavien vuosien lämmityspuuhia varten. Tämä muistutti mukavasti, kuinka tunnemme kiitollisuutta KAIKKIA vuoden aikana Gopalalaaksossa uurastaneita ja vierailleita ystäviä ja perheenjäseniä kohtaan! KIITOS, HARE KRISHNA!
