Oppineet tietäjät hyväksyvät Parasuraman Vasudevan ylistetyksi inkarnaatioksi, joka hävitti Kartaviryan dynastian. Parasurama tappoi kaikki maailman ksatriyat kaksikymmentäyksi kertaa.
Srimad Bhagavatam 9.15.14
Herra Parasurama ilmestyi tietäjien Jamadagnin ja Renukan lapsena. Hänen syntymänsä taustalla on mielenkiintoinen tarina: Hänen isoäitinsä Satyavati ja äitinsä Renuka söivät toisillensa tarkoitetut uhriruoat, jotka oli valmistettu erilailla – bramiini- ja ksatriya-mantroin. Tästä johtuen Parasuramalla on ksatriya-mentaliteetti bramiinin ruumiissa.
Parasurama on Krishnan saktyavesa-avatara, ja kymmenestä lila-avatarasta kuudes. Hänen jälkeen ilmestyy vielä Rama, (Krishna), Buddha ja lopulta Kalki.
Mikä oli Parasuraman tehtävä?
Maailmaa hallitsevat kuninkaalliset ksatriyat ylpistyivät ylenpalttisesti oltuaan kosketuksissa liikaa intohimoisuuden ja tietämättömyyden luonnonlaatujen kanssa. Heistä tuli uskonnottomia ja he lakkasivat seuraamasta bramiinista kulttuuria. Vähentääkseen maailman taakkaa, ja palauttaakseen kosmisen tasapainon, Parasurama tappoi heidät.
Rappeutunut kuningasluokka
Kārtavīrya oli ajan vallitseva tuhatkätinen kuningas, joka mystisten siunaustensa ansiosta sai vedenkin virtaamaan vastakkaiseen suuntaan. Vääräänsuuntaan virtaava vesi häiritsi Narmada-joen rannalle leiriytynyttä kuningas Ravanaa, kymmenpäistä demonia, joka piti itseään suurena sankarina. Ravana yritti loukata Kartaviryaa naisten läsnäollessa, ja tästäpä kuningas vasta suuttuikin. Kartavirya pidätti Ravanan helposti kuin apinan, lukitsi hänet vankilaan, ja myöhemmin vapautti piittaamattomasti.
Kartavirya häpäisi Parasuraman isää, mikä verisesti suututti Parasuraman
Kerran kuningas Kartavirya sotilasseurueineen kulki metsässä, jossa he tapasivat Parasuraman isän, tietäjä Jamadagnin. Tietäjä otti heidät lämpimästi vastaan ja tarjosi jokaiselle istuinpaikan, juotavaa ja syötävää. Vaikka hän olikin vain vaatimaton tietäjä metsän keskellä, pystyi hän kestitsemään heitä näin loisteliaasi taikamaisen lehmänsä ansiosta. Hänellä oli kama-dhenu-lehmä, eli toiveet täyttävä lehmä, joka antoi mitä vain mitä siltä pyysi.
Kuningas Kartavirya tuli hyvin kateelliseksi, kun hän näki miten tietäjä Jamadagni oli käytännössä häntä rikkaampi. Niinpä hän miehineen varasti hänen rikkautensa lähteen, lehmän ja tämän vasikan, jotka kovasti itkivät ja vastustivat soturien mukaan lähtemistä.
Kun nuori Parasurama palasi illalla isänsä asramaan ja kuuli mitä päivällä oli tapahtunut, hän suuttui kuin päälleastuttu käärme. Leijonan lailla hän lähti metsästämään elefantinkaltaista Kartaviryaa, ja taisteli hänen massiivista armeijaansa vastaan yksikätisesti, aseinaan vain jousi, nuolet ja kirves. Lopulta Parasurama tappoi itse Kartaviryan, ja jäljelle jääneet soturit ja kuninkaan pojat pötkivät pakoon.
Anteeksianto – bramiinin voima
Tapettuaan kuninkaan Parasurama palasi isänsä luo. Jamadagni ei kuitenkaan ollut poikaansa tyytyväinen, vaan nuhteli häntä:
”Oi suuri sankari, rakas poikani Parasurama, olet tarpeettomasti tappanut kuninkaan, jota pidetään kaikkien puolijumalten ruumiillistumana. Täten olet tehnyt suurta syntiä.
Rakas poikani, me olemme bramiineja, ja meistä on tullut ihmisten kunnioittamia anteeksiantavaisuutemme vuoksi. Juuri tämän ominaisuuden ansiosta Herra Brahmā, tämän maailmankaikkeuden korkein henkinen opettaja, on saavuttanut asemansa.
Bramiinin velvollisuus on kehittää anteeksiantavaisuuden ominaisuutta, joka loistaa kuin aurinko. Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, Hari, on mieltynyt niihin, jotka ovat anteeksiantavaisia.
Rakas poikani, hallitsijan tappaminen on vielä vakavampi synti kuin bramiinin tappaminen. Mutta jos nyt tulet Krishnatietoiseksi ja palvot pyhiä paikkoja, voit sovittaa tämän suuren synnin.”
Murha ja kosto
Kartaviryan pojat halusivat kostaa isänsä ja kuninkaansa kuoleman. Niinpä kerran Parasuraman poissa ollessa he saapuivat asramaan ja katkoivat meditaatioon uppoutuneen Jamadagnin pään ruumiistaan. Tämä mietiskelevän pyhimyksen murha oli mitä alhaisin teko – vakavin mahdollinen. Kun Parasurama palasi metsältä, Hän näki isänsä kuolleen ruumiin ja vierellä itkevän äitinsä. Silloin Hän lähti ja isänsä kuoleman verukkeella kiersi maapallon 21 kertaa tappaen kaikki maailmaa kuormittavat rappeutuneet ksatriyat.
Parasurama kaivoi Samanta-pancakaan yhdeksän järveä, jotka Hän täytti näiden ksatriyoiden verellä. Tämä paikka on yhä pyhiinvaelluskohde.
Siirtymä takaisin bramiinin rooliin
Lopulta Parasurama piti suuret tuliuhriseremoniat, jossa hän liitti kuolleen isänsä pään ja ruumiin takaisin yhteen, ja Jamadagni virkosi takaisin henkiin. Jamadagnista tuli yksi Otavan seitsemästä tähdestä (Saptarishi). Parasurama elää edelleen Himalayoilla Mahendra-vuorella täydellisessä rauhassa, kaikista ksatriya-aseistaan luopuneena, meditaatioon syventyneenä.
Seuraavan manvantaran aikana Parasuramasta tulee yksi seitsemästä suuresta veeda-tiedon julistajasta.
