Sri Chaitanya Mahaprabhu luotti veljeksille Sri Rupalle ja Sri Sanatanalle hyvin tärkeän tehtävän, nimittäin bhakti-liikkeen ja Krishnatietoisuuden esittämisen arvovaltaisten kirjoitusten muodossa. Kun guru pyytää oppilastaan tekemään jotakin, tuon pyynnön mukana tulee siunaus ja kyky suorittaa pyyntö – näin voimakasta on henkinen energia. Sri Chaitanyan siunaamina Rupa ja Sanatana vilpittöminä ja esimerkillisinä oppilaina suoriutuivat esimerkillisesti tehtävästään ja kirjoittivat lukemattomia tekstejä, joita yhä päivittäin luetaan ja opiskellaan bhakti-sastroina.

Gauranga Mahaprabhu lähetti veljekset Vrindavanaan ja antoi heille tehtäväksi paikallistaa ne Sri Krishnan paikat, joissa Hän leikki leikkejään 5000 vuotta sitten. Tämän lisäksi Rupa ja Sanatana rakennuttivat temppeleitä, joissa palvottiin Radha-Krishnan alttarihahmoja. Vaikka he olivat vain kerjäläismunkkeja, olivat he niin rakkaita Vrindavanan ihmisille, että he auttoivat veljeksiä kaikissa heidän tavoitteissaan. Näin goswamit opettivat omalla elämällään ja esimerkillään bhakti-joogan filosofiaa käytännössä.

Gaudiya-vaishnavat tunnetaan rupanugina, eli Rupa Goswamin seuraajina. Narottama Das Thakura laulussaan Rupa Goswamille kuvailee hänen ikuista ja ylevää asemaa Radha-Krishnan läheisenä seuralaisena, Sri Rupa-manjarina. Rupan seuraajat tavoittelevat Radha-Krishnan rakastavaa palvelusta gopien antautuneessa hengessä. Jotta voimme ymmärtää Radhan ja Krishnan, on meidän innokkaasti palveltava Sri Rupa Goswamin lootusjalkoja. Palveleminen tarkoittaa kuulemista (opiskelua), mantramietiskelyä, rukoilemista, muistelemista ja koko elämän omistamista rupanuga-missiolle – eli rakastavan antaumuksellisen palvelun sulomaun jakamiselle.