Viime syksynä Krishna-liike ISKCON:in farmi-ministeri Kalakantha Prabhu vieraili Gopalalaaksossa! Esittelimme hänelle Gopalalaakson tiluksia ja tulevia projekteja, ja hän antoi arvokkaita neuvoja ja kannustusta omavaraisuuden jatkamiseksi ja Krishnatietoisen yhteisön rakentamiseksi. 💚
Lehmien suojelu ja viljojen kasvattaminen
Kalakantha kannustaa kaikkia kynnelle kykeneviä bhaktoja aloittamaan lehmien suojelun, sekä viljojen kasvattamisen. Olisitko sinä se bhakta, joka olisi rohkea ja haluaisi aloittaa jomman kumman tai molemmat? 🐮🌾
Gopalalaakson kasvimaa tuottaa yhteisölleen vihannekset ja juurekset, mutta jotta voisimme kasvattaa viljoja, tarvitsisimme enemmän omistautunutta työvoimaa uusia peltoplänttejä luomaan, sekä viljaa kasvattamaan.
Vihannesten kasvatus vs. viljan kasvatus
Luonnollisessa viljan kasvatuksessa on hyvä käyttää nelivuotista kiertoviljelyä, jolloin viljamaata tarvitsee siis olla nelinkertainen määrä vuotuiseen viljan tarpeeseen nähden. Välivuosina viljamaalla kasvatetaan peltoa lannoittavia ja muhevoittavia lajeja kuten apilaa, hernettä, härkäpapua, rypsiä, pellavaa, kuminaa,… Jos siis haluaa kasvattaa vuodessa x-määrän kauraa, tarvitsee nelinkertaisen määrän peltoalaa. Jos haluaa lisäksi kasvattaa x-määrän vehnää, tarvitsee toisen nelinkertaisen peltoalan. Jos myös ruisleipä maistuu, niin vielä kerran nelinkertainen määrä peltoa. Viljankasvatus on sitä ”todellista” maanviljelystä! 💪
Ei siis mikään ihme että täällä Pohjolassa on luotettu nauriiden ja myöhemmin perunan satovarmuuteen ja helppouteen. Uskallankin sanoa, että pohjoismaissa painotus omavaraisuudessa kannattaakin laskea esim. juuri perunan varaan. Kun Srimad Bhagavatam sanoo, että vilja on ihmisten ruokaa, ymmärrän sen viljan itse aikalailla tarkoittavan riisiä. Suomessa toki ohra on aina ollut kuin riisi, ja sen viljely ja käyttöönotto jokapäiväiseen ruokavalioon riisiä korvaamaan olisi kyllä ekoteko!
Viljely ja lehmien suojelu ovat hyvä yhdistelmä
Viljankasvatus meneekin helposti käsi kädessä lehmien suojelun kanssa, sillä näin ison peltoalan voi sitten kyntää ja lannoittaa nautojen kanssa. Tällaiselle pienikokoiselle yhteisölle, kuten meidän Gopalalaakso on, lehmien sijasta sopivat vuohet paremmin. Vuohet tuottavat kokoonsa nähden enemmän maitoa kuin lehmät, ja ne syövät huomattavasti vähemmän, ja ovat näin helppohoitoisempia. Vuohet ovat myös moniruokaisempia kuin lehmät, jotka suosivat pelkkää ruohoa ja heinää. Vuohien pyhyysstatus ei vain ole ihan samaa luokkaa, vaikka myös Krishnalla on oma vuohilauma Goloka-Vrindavanassa.
Lehmien suojelu ja viljan tuotanto on kuitenkin avainasioita bramiiniselle yhteiskunnalle, eli yhteiskunnalle, jolla on henkiset arvot. Krishnatietoinen lehmien suojelu tarkoittaa sitä, että lehmät ja sonnit/härät elävät luonnollisen elämän yhdessä ihmisten kanssa, eikä niitä milloinkaan lähetetä teurastamolle. 🩷
Lue täältä lisää lehmien pyhästä asemasta Krishnatietoisuudessa
Samalla kun kiersimme tiluksia ja keskustelimme omavaraisuudesta, Heini keräsi ämpärillisen puolukoita! 💪🍒
