Bhagavad-gitan oppeja, osa 1

धृतराष्ट्र उवाच धर्मक्षेत्रे कुरुक्षेत्रे समवेता युयुत्सव: । मामका: पाण्डवाश्चैव किमकुर्वत सञ्जय ॥ १ ॥

Dhṛtarāṣṭra sanoi: Oi Sañjaya, mitä tekivät minun poikani ja Pāṇḍun pojat kokoonnuttuaan taistelunhaluisina Kuruksetran pyhiinvaelluspaikalle?

Bhagavad-gītāssa on kaikki, mikä sisältyy muihin kirjoituksiin, ja sen lisäksi lukija löytää myös asioita, joita hän ei voi oppia mistään muualta. Tämä on Gītān erityinen merkitys. Sen on puhunut Itse Herra Śrī Kṛṣṇa, Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, ja se esittää siksi täydellisesti tieteen Jumalasta. Mahābhāratassa kuvataan Dhṛtarāṣṭran ja Sañjayan välisiä keskusteluja, ja nämä keskustelut muodostavat tämän suuren filosofian perustan. Sañjaya oli Vyāsadevan oppilas ja saattoi siksi Vyāsan armosta nähdä Kurukṣetran taistelukentän jopa Dhṛtarāṣṭran huoneesta käsin. Sekä Pāṇḍavan että Dhṛtarāṣṭran pojat kuuluivat samaan perheeseen, mutta Dhṛtarāṣṭran kysymys paljastaa hänen ajatuksensa. Hän piti ainoastaan omia poikiaan Kuruina ja kielsi Pāṇḍun pojilta oikeuden kuningaskuntaan.

Bhagavad-gītā, kuten se on, säe 1.1 ja kommentaarin tiivistelmä