Uskontoon sisältyy käsitys uskosta, ja usko voi muuttua

Joku voi uskoa johonkin tiettyyn menetelmään, ja hän saattaa vaihtaa uskoaan ja alkaa harjoittaa jotakin toista uskonjärjestelmää, mutta sanatana-dharma viittaa toimintaan, jota ei voida muuttaa. Vedeltä ei esimerkiksi voida poistaa sen nestemäisyyttä, eikä tulelta sen kuumuutta. Samoin ei ikuisilta eläviltä olennoilta voida ottaa pois heidän ikuista tehtäväänsä.

Sanatana-dharma on ikuisesti olennainen osa elävää olentoa

Kun puhumme sanatana-dharmasta, niin meidän on siis Sripada Ramanujacaryan sanojen perusteella ymmärrettävä, että sillä ei ole alkua eikä loppua. Aluton ja loputon toiminta ei voi liittyä mihinkään lahkolaisuskontoon, sillä sitä ei voi mikään rajoittaa. Ne, jotka kuuluvat johonkin lahkolaisuskoon, luulevat kuitenkin, että myös sanatana-dharma on jokin lahkolaisoppi, mutta jos tutkimme asiaa syvällisesti nykytieteen valossa, niin voimme ymmärtää, että sanatana-dharma koskee kaikkia maailman ihmisiä – oikeastaan koko maailmankaikkeuden kaikkia eläviä olentoja.

Jollain muulla kuin sanatana-uskonnolla saattaa olla alkunsa ihmiskunnan historiassa, mutta sanatana-dharmalla ei ole mitään historiallista alkua, sillä se on elävien olentojen ikuinen seuralainen.

Autoritaaristen sastrojen mukaan elävä olento ei milloinkaan synny eikä kuole

Sielu on ikuinen ja häviämätön, ja jatkaa elämistään väliaikaisen, aineellisen ruumiinsa tuhouduttua. Meidän on yritettävä ymmärtää myös sanatana-dharma-käsitteen merkitys sanan sanskritinkielisen merkityksen valossa. Dharma merkitsee jonkin tietyn asian jatkuvaa ominaisuutta. Voimme päätellä, että tuli tuottaa lämpöä ja valoa; vailla lämpöä ja valoa sanalla tuli ei ole mitään merkitystä. Meidän on samalla tavoin ymmärrettävä, mikä on elävän olennon olennainen osa ja alituinen seuralainen. Tuo alituinen seuralainen on hänen ikuinen ominaisuutensa, ja tuo ikuinen ominaisuus on hänen ikuinen uskontonsa.

– Bhagavad-gita kuten se on, ote johdannosta, sivu 16